/

Back to home page

Climate

Rokottamattomuuspolitiikka suu- ja sorkkataudin yhteydessä

   Thu 19/04/2001

Kuten tiedätte, ympäri Eurooppaa on syntynyt levottomuutta siitä, että terveitä eläimiä teurastetaan suu- ja sorkkataudin puhkeamisen vuoksi. Alankomaiden maatalousministeri haluaa, että vuodelta 1991 peräisin olevaa päätöstä olla rokottamatta muutetaan; tähän asti komissio ei ole kuitenkaan tukenut häntä.

Alankomaat harjoitti 1950-luvun alusta vuoteen 1991, jolloin EU:n rokottamattomuusperiaate tuli voimaan, politiikkaa, jonka yhteydessä vain naudat rokotettiin järjestelmällisesti. Nämä naudat liikkuivat usein yhdessä muun karjan seassa sekamaatalousyrityksissä. Silti suu- ja sorkkatautia ei esiintynyt Alankomaissa 1950-luvulla.

1. Onko komissio tietoinen näistä seikoista?

 

2. Onko komissio sitä mieltä, että jos tätä lähestymistapaa sovellettaisiin Euroopan unionin asolla, eurooppalainen karja välttyisi vastaavasti saamasta suu- ja sorkkatautia, ja

a) jos näin ei ole, miksi komissio on sitä mieltä, että se, mikä toimi Alankomaissa, ei toimisi Euroopan unionin tasolla?

b) jos näin on, miksi komissio perustelee rokottamattomuusperiaatteen hylkäämiseen liittyviä argumenttejaan osaksi kuluilla, joita 300 miljoonan eläimen rokottamisesta aiheutuisi, kun noin 50 miljoonan naudan rokottaminen olisi riittävää?

 

3. Komissio on todennut, että eläimen rokottamisen jälkeen kestää vielä kuusi päivää, ennen kuin rokotus vaikuttaa. Voiko komissio ilmoittaa, mihin tieteellisiin tutkimuksiin tämä perustuu?

 

4. Komissio on todennut, että rokottamattomuusperiaatteesta luopuminen merkitsisi sitä, että EU menettäisi osan markkinoistaan. Onko komissio kanssamme samaa mieltä siitä, että nykyinen suu- ja sorkkatautiepidemia ja ne massateurastukset, joilla sitä torjutaan, eivät myöskään edistä lihan menekkiä sen paremmin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolellakaan?


http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2001-1195+0+DOC+XML+V0//FI